Tweet
Kommentit yms.
Tweet to @aahonen
Sotšin XXII olympiadin talvikisat
Sotšin olympialaiset 2014 päättyivät 23.2. Alla hieman omia näkemyksiäni kisoista, mutta ei niinkään urheilun – tai varsinkaan politiikan – kannalta, vaan kisojen seuraamisesta kotisohvalla ja muualla.
Sotšin kisat olivat ensimmäinen, joita saattoi helposti katsoa tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Lontoon olympialaisissa pystyi katsomaan valitsemiaan tapahtumia, mutta tämä toimi vain tietokoneella, oli yleiseurooppalainen palvelu ja selaimessa ei saanut olla mainoksenestolaajennuksia päällä.
Sotšin kisoja varten Yle oli tehnyt tavallisia tietokoneita varten Areenaan oman Sotši–välilehden, mutta oleellisinta oli ennen kaikkea oma appsi tableteille ja älypuhelimille. Ja kaikki tietenkin suomeksi, suomalaisille ja ilmaiseksi – tai no, Yle–maksun hinnalla.
Näin olympialaisia saattoi seurata suunnilleen milloin ja missä vain. Lisäksi nettilähetyksiin oli liitetty mukaan lähtölistat ja tulosseuranta, mitkä helpottivat seuraamista huomattavasti, ja olivat mainio lisä palveluun. Mukana oli myös kisakalenteri. Lajit, jossa oli mukana suomalaisia, oli merkitty Suomen lipulla. Tämä ominaisuus tosin toimi jossain määrin epäluotettavasti (Suomen lippu ilmestyi suhteellisen myöhään). Kuten kuvasta näkyy, pelkkien kisalähetysten lisäksi mukana oli myös suomalaistähtihetkiä ja suomalaisten haastatteluja.
Ylen mukaan appsia on ladattu yli 300.000 kertaa. Jos Suomessa on 1,5 miljoonaa kotitaloutta, niin joka viidennessä on älypuhelin ja/tai tabletti, jolla seurattiin olympialaisia.
Tietenkin Sotšin kisoissa oli mukana myös sosiaalinen media. Itselläni on Twitter–tili ja senkin avulla tapahtumista olisi pysynyt aika hyvin ajantasalla. Yle Sotshi 2014 –appsin johdosta en tutustunut kovin paljon tähän puoleen, mutta ainakin Ylellä oli liveblog–sivu ja Twitterissä leijonat livetwiittasi Leijonien pelejä.
Eli ainakin tässä mielessä erittäin onnistuneet kisat. Ja kertoo myös paljon ajasta.
Itse asiassa olympialaiset ovat aina edistäneet teknologian – tai ainakin kodin elektroniikan – leviämistä, esim. kuinkahan monta televisiota – sekä mustavalkoista että värillistä – on myyty Suomessa olympialaisten varjolla. Ja todennäköisesti ennen television aikakautta myytiin radioita (kts. esim. Martti Jukola ja sinivalkoinen ääni).
PS. Ai niin, Suomen mitalisaalis oli 1 kulta, 3 hopeaa ja 1 pronssi, mikä on olosuhteisiin nähden ihan OK, vaikka tietenkin enemmän odotettiinkin.
JK. Oikea suomenkielinen kirjoitusasu on Sotši (ja kyllä, suhu–s (š) on virallinen suomenkielen aakkonen). Š:n tuottaminen eri laitteiden näppäimistöllä ei edelleenkään ole aina kovin yksinkertaista, joten Sotshi–kirjoitusasu on ymmärrettävä. Koska kyrilliset aakkoset translitteroidaan eri kielille eri tavalla, niin Сочи on esim. englanniksi Sochi ja ruotsiksi Sotji.
Luonto keskellä kaupunkia
Minun piti aloittaa blogini esittelyillä – tylsää, tiedän, mutta ah niin turvallista. Aamulla törmäsin kuitenkin herkulliseen tapaukseen… Joka toisaalta voi olla (pitkään aikaan) ainoa ns. human interest –merkintä. Tästä saa siis sopivan pehmeän alun.
Lähtiessäni aamulla töihin kuulin kauheaa metakkaa. Variksethan ne parkkipaikalla raakkuivat ja parveutuivat. Syykin paljastui pian:
Haukka oli napannut variksen. Joo, tiedän, haukkoja on kaupungissa ja on ollut jo pitkään, mutta huomiotani kiinnitti se, että se ei kauheasti välittänyt lähistöllä töllöttävästä ihmisestä (tai ehkä saalis oli sitten sen verran herkullinen).
Varikset yrittivät aika tosissaan häätää haukkaa – en tiedä, johtuiko se pelkästään niiden yleisestä inhosta haukkoja kohtaan vai myöskin siitä, että sillä oli saaliina oma kaveri. Varikset ja nyt joukkoon liittynyt harakkakin tekivät melko vaarallisen näköisiä hyökkäyksiä haukkaa kohti, mikä ilmeisesti aiheutti sen, ettei haukka saanut nitistettyä saalisvaristaan.
Loppupeleissä haukka saattoi myös haluta paeta (hitaasti) lähestyvää autoani ja siinä rytäkässä saalis pääsi karkuun. Kaikesta haukkakäsittelystä huolimatta saaliina lähes reporankana maannut varis pystyi lentämään omin siivin pakoon. Haukkaparka…
